Mutta englannillakin pärjää. Nykyään moni pariisilainen haluaa treenata kielitaitoaan ja usein huomaakin, että kaupan myyjä tai ravintolan tarjoilija haluaa väkisin vaihtaa englantiin. Mikä ettei!
Pikavisiitti kannattaa varata netin kautta. Itse olen varannut hotellihuoneen aina suoraan ko. hotellista. Sijainti ja hinta ratkaisevat valinnan, koska kaikilla ei ole varaa "Champsille".
Hotel de L'Esperance, 15 rue Pascal sijaitsee Censier Bentonin metroaseman välittömässä läheisyydessä ja on kohtuuhintainen rauhallinen hotelli. Paikalle pääsee lentokentältä mukavasti RER-junalla, joka tulee suoraan Port Royalin asemalle, josta on noin 10 minuutin kävelymatka hotellille. Ja mikä parasta: matkan varrella on lukuisia kivoja brasserie-paikkoja kahvitteluun ja herkutteluun, ettei sitten heti hotellilla iske jättinälkä. Huone nro 68 on suosikkini, koska sinne paistaa aurinko aamulla kylpyhuoneeseen, voiko päivä Pariisissa alkaa mukavammin?
Toinen tiedustelun arvoinen hotelli on Hotel Louvre Saint Romain, joka on vain kivenheiton päässä Louvresta, pienellä sivukadulla. Off-season -hinnat ovat edulliset ja aina kannattaa tinkiä aamiainen mukaan huoneen hintaan. Sijainti on mitä parhain, suoraan upeiden merkkiliikekatujen takana.
Viikonlopun aikana ei kovin montaa paikkaa ehdi nähdä ja Pariisista kannattaakin nauttia vain tekemällä kuten pariisilaiset: istumalla katukahvilassa ja kävellen.
Printempsin tavaratalossa voi käydä ihailemassa näkymiä ylimmän kerroksen kahvilaterassilta. Champs Élysééllä taas katsomassa miten oikeasti pukeudutaan kahvilaan.
Ja jos tuntuu, että aika ei riitä kahviloissa istuskeluun, niin aina voi ostaa patisseriesta sandwichin tai muun huikopalan mukaan. Leipomoita ja kahvilamyymälöitä on useita jo yhden korttelin alueella.
Bon voyage!
1 kommentti:
Minulle vinkattiin että täällä olis tämmöinen blogi. :c)
Kävin ensimmäistä kertaa Pariisissa viime keväänä, ja ihastuin kaupunkiin. Asuimme Marais'n kaupunginosassa, lähellä Bastillen metroasemaa, ja paikka oli sijainniltaan ihanteellinen: Louvre ja saaret kävelyetäisyydellä sekä vilkas metroasema aivan vieressä.
Sattui, että lemppariohjaajani David Lynchin ensimmäinen taidenäyttely ikinä oli juuri silloin Pariisissa. Ruokahirmuna mieleen jäivät kuitenkin parhaiten aamiaiset kahviloissa (höyrytettyä täysmaitoa, leipää ja paljon voita) sekä La Coupolea vastapäätä olevan terassikahvilan jymypaksu kaakao, jota lipitin puoli tuntia autuas hymy kasvoillani. Ah muistoja...
Lähetä kommentti